Karl Barth ja Hans Küng

Hans Küng’in kuoleman uutisointi nosti esiin hänen suhteensa Karl Barth’iin, jonka teologiaan Küng perehtyi akateemisissa töissään. Barth-Küng -yhteyden asiakirjat ovat olleet tärkeitä tekstejä Katolisen kirkon ja protestantismin yrityksissä sovittaa yhteen teologisia näkemyksiään. Karl Barthin ajatusten ja yksityiselämän kulku on vaiherikas tarina. Barthin ja Hans Küngin välinen ajatuksenvaihto ja vuorovaikutus on osa kristinuskon sisäistä 1900-luvun dialogia ja ekumenian teologiaa. Alkupiste oli Hans Küngin väitöskirja Karl Barthin teologiasta.

Lue lisääKarl Barth ja Hans Küng

Tuonpuoleisen aavistus ja esoterian lumo

Reviirin puolustaminen lienee ihmisen syvimpiä vaistoja. Myös ajatusten reviiri, oma näkemyksien kotipiha on turva-alue, jonka tallomista ei helpolla siedetä. Jos fysikalistisen eetoksen edustajalle tarjotaan ajatusta tiedon rajoista ja sen ulkopuolelle kenties jäävästä todellisuudesta, hän ärsyyntyy. Älä sotke aksioomiani! Fundamentalistisen raamattu-uskon edustajan turvallisuus taas saa säröjä, jos vihjataan Raamatun tekstien historiallisuudesta, kulttuurin ja tiedon muutoksista vuosisatojen mittaan. Raamatun yliluonnollisen totuuden puolustajien leirissä tunnetaan helpotusta, jos tieteen väittämiä ja ihmisviisautta onnistutaan kyseenalaistamaan. Tieteen tuloksien suhteellisuus ja epävarmuus koetaan omaksi voitoksi. Raamatun maailmankuva ponnahtaa ikään kuin tilalle, jos tieteen auktoriteettia saadaan horjutettua.

Lue lisääTuonpuoleisen aavistus ja esoterian lumo

Käsitettävyyden utopia ja kolmas horisontti

Vuoden 2020 uskontouutinen oli piispojen puheenvuoto ”Tieteiden lahja”. Tässä aihetta pohdiskeleva epätieteellinen jälkikirjoitus. Elämme QAnon’in kaltaisten uhkaavien ja outojen ilmiöiden aikaa. Uskomusten ja tiedeväitteiden viuhina, salaliittoepäilyjen ja totuuden jälkeisen ajan oireilu herättää turvattomuutta. Maltillinen arkiseen sivistykseen nojaava maailmankatsomus tulee tölväistyksi kahdelta suunnalta. Uhmakas tiedeoptimismi ja toisaalla skeptisyyttä levittävä tiedon vähättely nokittelevat toisiaan ja huuhaan markkinat avautuvat. Uskonnollisuuden taholta huokuva tiedekritiikki sisältää kuvitelman, jonka mukaan tietämisen aukot tukevat sokean Raamattu-uskon väitteitä.

Lue lisääKäsitettävyyden utopia ja kolmas horisontti

Minä ja inkvisitio

Tunnustuksien tekstit ovat minulle yhtä hankalia kuin tietääkseni monille muillekin. Historian tarkastelu asettaa ne yhteyteensä. Jeesuksen jälkeen kristologinen kiistely ja teorian rakentelu jatkui satoja vuosia, ja tekstit voi ymmärtää näitä taustoja (Nikea 325, Konstantinopoli 381, Khalkedon 431 ym) vasten. Olen kiitollinen, että nyt ei poikittain ajattelijan tarvitse pelätä mestausta. 1500 vuotta sitten olisin joutunut pölkylle. Ensimmäisen 1000 vuoden jakso oli valtava historian näyttämö, jolloin tehtiin kirkkohistoriaa, oppihistoriaa, skolastista filosofiaa ja tietenkin raadollista valtapolitiikkaa. Nämä voimat ovat vaikuttaneet koko kirkon historian ajan ja ovat paljolti kuormana edelleen. Jeesuksen maailmanhistoriallinen viesti on jossain kuorman alla piilossa.

Lue lisääMinä ja inkvisitio

Tieteiden lahja ja kolmas horisontti

Vuonna 2019 julkaistu raportti ”Tieteiden lahja. Piispojen puheenvuoro tieteiden arvosta ja tehtävästä Jumalan luomakunnassa” herätti ansaittua huomiota. Areiopagi-verkkolehti (www.areiopagi.fi) kutsui joukon eri alojen vaikuttajia kommentoimaan muistiota. Piispojen puheenvuoro ja sen kirvoittama keskustelu on tärkeä ja ajankohtainen. Tämä vuoropuhelu, tiedon, uskon ja uskomusten suhteiden analysointi, vallitsevan maailmankuvan ja vaihtoehtoisten paradigmojen dialogi on mitä keskeisin ihmiskunnan haaste.

Lue lisääTieteiden lahja ja kolmas horisontti

Suvaitsevaisuuden pahennus

Alkaneen vuosikymmenen avainsanoja näyttävät olevan vihapuhe ja suvaitsevaisuus. Toivon kyllä, että arveluni osoittautuu vääräksi. Kun 50 vuotta sitten haukkumasanoja olivat taantumuksellinen, partaradikaali, luokkaluopio tai hihhuli, nyt moitteen kohteeksi pääsevät myös suvakit. Vanhempaa perua 100 vuoden takaa on jako punikkeihin ja lahtareihin. Juuri kun olimme pääsemästä tästä katkeruuden juuresta, uusi vihanpito alkaa. Äskettäin kaivettuja poteroita ovat myös tiedevastaisuus ja militantti sukupuoli-ideologia.

Lue lisääSuvaitsevaisuuden pahennus

Uskonnottomuuden piiloteltu aksiooma

Uskontokriittisten älykköjen bestsellerit ovat yksi ajan kuvan ilmiöistä. Tunnetuimpia nimiä ovat Richard Dawkins, Daniel Dennet, Sam Harris ja Christopher Hitchens. Dawkins’in kirja God Delusion on saanut mainetta paitsi terävän analyysin, myös mainion esitystavan ja hauskan kielen vuoksi. Kirjoitukseni tästä aiheesta julkaistiin Vartijan numerossa 1/2013.

Lue lisääUskonnottomuuden piiloteltu aksiooma

Teodikea ja kaaos

Hyvän ja pahan ongelma on uskontojen ja filosofian ikuinen teema. Nämä käsitteet ovat kokemuksessamme niin itsestään selviä ja oikeutettuja kategorioita, että emme yleensä niitä kyseenalaista tai yritä purkaa osiin.  Kun uskonnon piirissä ilmaistaan Jumala-uskoa määreillä kaikkivaltias, armelias ja hyvä, on saatu aikaan uskonnollisen pohdinnan kimurantti kysymys, teodikean ongelma. Jos Jumala on kaikkivaltias ja hyvä, miksi maailmassa on kärsimystä ja pahaa?

Lue lisääTeodikea ja kaaos

Ensimmäinen käsky ja hifi-teologia

Vanhan Testamentin ajan ja juutalaisuuden historiallinen merkitys on sen piirissä kehittynyt yksijumalaisuuden muoto. Polyteismin hylkääminen on ollut yksi ihmiskunnan suurista vallankumouksista. Heimouskontojen jumalhahmot ja näitä esittävät kuvat, patsaat ja talismanit hylättiin ja näiden palvontamenot kiellettiin. Tilalle tuli ihmisen käsityskykyä suuremman mysteerin kunnioitus.

Lue lisääEnsimmäinen käsky ja hifi-teologia

Turusen pyssy ja holokausti

Pasi Turusen kolumni Seurakuntalainen verkko-lehdessä (26.01.2019) sisältää aiheellisen ja painavan kysymyksen. Hän vastaa kysymykseensä oudolla tavalla, jonka taustalla tuntuva asenne on huolestuttava. Artikkelissa kysytään, miten on mahdollista, että kristityn kansakunnan sisällä saattoi syntyä holokaustin kaltainen hirveä ilmiö. ”Saksa oli 1900-luvun alussa johtava maa taiteiden, arkkitehtuurin, teatteritaiteen ja elokuvien alalla. Berliini oli 1920 luvulla todellinen kulttuurin mekka. Saksalaiset yliopistot olivat maailman parhaimpia… Adolf Hitlerin noustessa valtaan 97 prosenttia saksalaisista piti itseään kristittyinä, heistä kaksi kolmasosaa oli protestantteja ja yksi kolmasosa katolilaisia. Mitä ihmettä oli tapahtunut ihmisten ajatusmaailmassa, joka mahdollisti pitää juutalaisten joukkotuhoa hyväksyttävänä?  Entistä järkyttävämmäksi asian tekee se, että joukkomurha onnistuttiin toteuttamaan sivistyneessä ja korkeasti koulutetussa kristillisessä Euroopassa.”

Lue lisääTurusen pyssy ja holokausti