Puoli vuosisataa sitten vastakkain olivat edistyksen etujoukko ja taantumus, vasemmistolainen ja konservatiivinen näkemys yhteiskunnasta ja monista perusarvoista. Toisten mielestä pikemminkin liberaali vastaan konservatiivi rintama. Uskonnollisessa kielenkäytössä käypä asteikko on herännyt vastaan suruton, ellei jopa uudesti syntynyt vastaan paatunut. Nyt maailmaa valloittaa termi woke, joka tarkoittaa hereillä olevaa, valveutunutta, tiedostavaa. Amerikassa syntynyt woke-ilmiö on synnyttänyt kulttuurisodan, joka leviää pandemian lailla. Polttopisteessä on, kuinkas muuten, seksuaalisuus, sukupuoli ja gender-identieetti. Monet piirteet saavat kysymään, onko kyseessä vihamielinen solutus, jossa yllytetään suvaitsevuuden arvoja kunnioittava länsimainen humanismi riitautumaan sisältä päin. Liberaalin humanismin pyrintönä on ollut nostaa esiin tasa-arvon ja suvaitsevuuden ihanteita ja vastustaa etniseen, kulttuuriseen tai seksuaaliseen identiteettiin perustuvaa syrjintää. Eräiden blokkien alueella nämä arvot ovat totalitaarisen hallinnon puristuksissa ja vastaavat ihmisoikeudet heikommalla tasolla. Ovatko liikkeellä trollit, jota kylvävät epäsopua lännen yltäkylläisen mukavuuden keskelle? Vai onko selitys se, että läntinen maailma elää pehmustetussa vauraudessa, joka antaa mahdollisuuden marista kaikesta, katkeroitua epämukavuudesta ja elämän rypyistä. Esiin nousee yhä uusia ihmisryhmiä, jotka kokevat olevansa epäoikeudenmukaisen kohtelun, syrjinnän, epäluulon tai vihan kohteena. Uhrin asemassa katsovat olevansa useat ryhmät etnisen, uskonnollisen, ideologisen tai sukupuolisen vähemmistöaseman perusteella. Konservatiivisen vastapuolen vihaisuuden perustelu nousee enemmistöasemasta, kansallisen etnisen tai uskonnollisen majoriteetin, joskus omaksutun moraalisen ylemmyyden perusteella. Oireellista on, miten suuressa määrin woke-ilmiö kiehuu seksin ja sukupuoli-identiteetin ympärillä.
Vanhimpia jo arkaaisia yhteiskuntien sisäisiä epätasapainon ja syrjäyttävän vallan rakenteita ovat sukupuolten väliset suhteet ja seksuaalisen suuntautumisen poikkeamat. Naisten kokema sorto on vuosituhansia jatkunut vinoutuma. Homoseksuaalinen taipumus on ilmeisesti ihmiskunnan historian läpi vallinnut kärsimystä ja jännitteitä aiheuttanut tosiasia. Seksuaalisen suuntautumisen poikkeavuudet ovat menneen vuosisadan kuluessa ja erityisesti II Maailmansodan jälkeen murtautuneet esiin. Ihmiskunta on vuosisatoja käsitellyt asiaa vaikenemisen, tahdikkaan kulttuurisen suodatuksen, ”don’t ask don’t tell” – etiketin ohjaamana. Tuloksena kylläkin kaksinaismoraalia, valheellisuutta ja paljon syrjintää, epäreilua kohtelua ja inhimillistä kärsimystä.
Oikeudenmukaisuuden ja reiluuden loukkaukset tuleekin paljastaa ja woke-kulttuuri on varmaan oikeutettujen tavoitteiden perässä. Kuitenkin näyttää, että woke-ilmiö on kiehumassa kattilan yli vaarallisella tavalla. Jokaisen yksilön subjektiivisesti kokemaa kipua, tuskaa ja epäoikeudenmukaisuuden kokemusta tulee kunnioittaa ja suvaitsevaisuuden ja lähimmäisen kunnioituksen tulee venyä laajalle, mutta kaikella on rajansa. Kohtuuttomuuteen versova woke-ilmiö ja vähemmistöjen erityisvaatimukset muuttuvat überwoke-epidemiaksi.
Yksi sensitiivisyyden alkupiste on ollut anglosaksisella kielialueella noussut kohu gender-pronominien käytöstä. Tapio Puolimatka on nostanut aiheellisen huolen ns translaki-kansalaisaloitteesta, eli siitä, jos lainsäädännön sukupuolikäsitys muutetaan subjektiivisesti koettuun mielikuvaan perustuvaksi. Hän viittaa OTM Karin Cederlöf’in Twitter-viestiin: ”Jos kuka vain vapaasti voisi ilmoittaa kokemansa sukupuolen valtiolle, sukupuolimerkintä väestöntietojärjestelmässä vaihtuisi ainakin osittain rekisteriksi sukupuoli-identiteeteistä. Rekisteri kuvaisi ihmisten subjektiivista kokemusta itsestään.” https://www.seurakuntalainen.fi/blogit/sukupuolikasityksen-muutos-muuttaa-yhteiskuntajarjestyksen/
Lainaan Puolimatkan argumenttia, jonka allekirjoitan: Biologisen sukupuolen rekisteröinti on kuitenkin yhteiskunnalle tärkeä mm. terveydenhuollon, sairastavuuden, rikollisuuden, työelämän ja maanpuolustuksen näkökulmasta. Kun sukupuolikäsitys muutetaan ihmisen ilmoitukseen perustuvaksi, tämä rekisteri katoaa ja sen korvaa rekisteri sukupuoli-identiteeteistä. Politiikan tueksi ja eri väestöryhmien oikeuksien edistämiseksi tarvitaan tilastotietoa, joka vastaa aineellista todellisuutta. Biologinen sukupuoli on perusta esim. tasa-arvolaille, jonka tarkoitus on turvata mm. naisten oikeudet.
Maailmalta kuuluu viestejä, jotka osoittavat, että jotakin on vääntynyt pahasti vinoon. Kirjailija J K Rowling’in tapaus on kuvaava. Hän on seurannut vuosia trans-keskustelua, koska valmistelee crime-sarjaa, jossa sivutaan aihepiiriä. Hän kiinnitti huomiota tapaukseen, jossa veroviraston työntekijä sai potkut, kun oli hakenut työtuomioistuimesta kannanottoa siihen, onko yksilöllä oikeus vakaumukseen, jonka mukaan sukupuoli määräytyy biologiasta (a philosophical belief that sex is determined by biology). Toisessa tapauksessa oli nuori rohkea feministi lesbo, joka oli kuolemassa aivokasvaimeen. J K Rowling oli henkilökohtaisesti yhteydessä henkilön kanssa ja kuuli, että hän ei lesbona tunne vetoa naisiin, jotka ovat transitioituneet miehiksi (women with penises). Kolmannessa esimerkissä aikaisemmin ei feministinen vanhempi nainen ilmoitti, että ei koskaan enää asioi tunnetun tavaratalon vaateosastossa, joka ilmoittanut, että he sallivat naiseksi ilmoittautuvien miesten käyttää naisille tarkoitettua sovituskoppia. Näistä tapauksista kirjoittamisen ja parin some-peukutuksen tuloksena J K Rowling joutui ennenkuulumattoman vihapuhe-kuuron ja transfobia-syyttelyn kohteeksi.
Tunnettu koomikko John Gleese (Pitkän Jussin Majatalo, Monty Python), humaanin huumorin, älykkään satiirin ja itseironian mestari sai vihat päälleen kun erehtyi twiittaamaan solidaarisen kommentin Rowling’in tueksi. John Gleese’ltä kysyttiin, uskooko hän, että liikkeellä on jokin salaliitto, joka pyrkii riitauttamaan ihmiset oman sukupuolensa kanssa (Newsweek 23.11.2020). Virnistävän satiirikon vastaus kuului: ”Deep down, I want to be a Cambodian police woman. Is that allowed, or am I being unrealistic?”. Mainetta kahminut uskontokriitikko Richard Dawkings sai 1996 Humanist of the Year tunnustuksen, jonka myönsi vapaa-ajattelua ja ateismia edistävä American Humanist Association AHA. Järjestö perui palkintonsa (Newsweek 20.4.2021), koska Dawkins tweetissään asetti kyseenalaiseksi tai moitittavaksi biologian ja gender-identiteetin sekoittamisen. Dawkings viittasi tapaukseen, jossa valkoihoisista vanhemmista syntynyt nainen päätti omaksua mustan rodullisen identiteetin. Juuri nyt maailmalla kohistaan kun pojasta tytöksi siirtyneet trans-tytöt ovat ylivoimaisia joissain koulun urheilulajeissa. BBC:n uutisen mukaan tätä on moittinut epäreiluksi mm Amerikan kuuluisin trans-nainen Caitlyn Jenner.
Maailma on mennyt pahasti sekaisin tällaisten tapausten myötä. Maltin ja kohtuuden löytyminen olisi tärkeätä. Kannatan laajaa suvaitsevaisuuta ihmiselämän monimutkaisuutta ja monivivahteisuutta kohtaan. Kaikkia syrjinnän, ennakkoluulojen ja viha-asetelmien paineita tulisi purkaa. Tulisi paneutua, mitä ovat ne kulttuuriset rakenteet, joista erilaisten vähemmistöjen ahdistus syntyy. Missä määrimme kulttuurimme on normittavaa tavalla, joka pyrkii nujertamaan kulttuurisen variaation, monivärisyyden? Mikä on median ja kulttuuristen käytäntöjen rooli siinä julmassa ulkonäkömarkkinassa, joka pitää esillä super-stereotypioita, söpöyden, kansikuvakauneuden, jalat-alta säväyttävien mallivartaloiden kavalkaadia, mässäilee knock-out maskuliinisuuden ja huippumalli-enkeli-revyytähti mielikuvien sähköllä.
Voisiko Etelä-Euroopan vapautuneen irrotteleva karnevaaliperinne tarjota mallia toisenlaisesta rennosta mm sukupuolisuuden poikkeavuuksilla, queer-fetisseillä, cross-dressing asuilla hulluttelevasta ja leikittelevästä festivaalista, joka antaa ihmisen heittäytyä, kokea toisenlaisuutta, pimeitäkin puoliaan pelotta sallivassa ja elämää palvovassa hauskanpidossa. Kaikkein konservatiivisimpiakin kulttuurin rakenteita, kirkon protokollaa, arjen sovinnaisuutta ym koskeva irvailu on sallittua, kuitenkin tietyn kirjoittamattoman, lähimmäistä kunnioittavan etiketin puitteissa.
Antakaamme ihmisen nauttia oman kehonsa ja ikioman identiteettinsä eriskummallisesta yksilöllisyydestä, toisia ja toisenlaisuutta sietäen ja ymmärtäen, kulttuurimme kirjavuudesta iloiten. Rakentakaamme kulttuuria, joka tukee mahdollisimman hyvin ihmisen viihtymistä syntymäkehossaan ja ikioman yksilöllisen geeniperintönsä kanssa.