Seksuaali-identiteetin kehitys rauhoitettava

Homoseksuaalisuutta koskevan kuohunnan yhteydessä on unohdettu moraalinen näkökanta, joka liittyy tutkimustiedon epävarmuuteen. Puolustan ihmisen oikeutta sukupuoliseen mielihyvään ja homoseksuaalisen ihmisen oikeutta identiteettiinsä. Pidän vastenmielisenä uskonnollisista perusteluista johdettua vaatimusta kieltää oikeus seksuaaliseen nautintoon. Eheytymiskampanjan ytimessä on raamattufundamentalismin mustasta sammiosta nouseva tuomion ja suvaitsemattomuuden henki. Tähän teemaan sisältyy kuitenkin eräs juonne, jota ei ole riittävästi huomioitu.

Ihmisen kypsyminen seksuaalisuuteen ja sukupuoli-identiteetin määräytyminen on prosessi, jossa tekijöinä ovat kaiketi geneettiset syyt, lapsuuden ja esipuberteetin kokemukset, sikiökehityksen vaiheet jne. Tiede ei ole pystynyt selvittämään, miten yksilö päätyy seksuaaliseen lokeroonsa. Lienee selvää, että usean lapsen ja nuoren elämässä on epämääräisyyden, hämmennyksen ja haparoivan etsinnän piirteitä. Tästä todistuksena on mm juuri bi-identiteetti ja sen erilaiset variaatiot.

Lue lisääSeksuaali-identiteetin kehitys rauhoitettava

Lumivyörytulot ja moraali

Wall Streetilta syksyllä 2011 alkaneet mellakat kertoivat, että maailman ylirikkaiden irtiotto on ylittänyt yhteiskunnan sietokyvyn. Kohtuuton rikkaus on noussut aiheellisesti otsikoihin. Tuloerojen kasvu ansioitumisen palkkiona on hyväksyttävää mutta miljoonien kasautuminen on syöpäilmiö. Ympäristöhuolen ohella ihmiskunnan haasteeksi nousee moraalinen kestävä kehitys. Aiheen soisi päätyvän Euroopan ja maailman viisaiden ryhmän pohdittavaksi.

Lumivyörytulojen oikeutuksesta on monta käsitystä. Yhden mukaan rikkauden keräytyminen on muilta pois. Toisen käsityksen mukaan onnistumista palkitseva yhteiskunta, joka luo mahdollisuuden rikastumiseen, luo samalla hyvinvointia kaikille. Molemmat väitteet ovat yksinkertaistuksia.

Lue lisääLumivyörytulot ja moraali

Parisuhteen uusi tarkastelukulma ja vihkikaava

Avioliittoa ja parisuhdesäädöksiä koskeva keskustelu kaipaa uutta tarkastelukulmaa. Yhteen liittynyt, keskinäiseen vastuuseen ja yhteistalouteen sitoutunut pariskunta on järjestyneen yhteiskunnan perusta. Rekisteröity parisuhde on terve ja erinomainen käsite, jonka sisään mahtuu myös samaa sukupuolta olevien parisuhde ja avoliiton nimellä tunnettu yhteiselämän muoto.

Jäljellä on syviä tunne- ja kulttuuri-ristiriitoja synnyttävä kiista avio-etuliitteestä. Avioliitto miehen ja naisen laillistetun parisuhteen nimenä nousee tunnetusti historian syvyyksistä ja uskontojen kulttuuristen kerrostumien alta. Vuosituhansia vanha instituutio on tosiasia ja siihen ankkuroituneet yhteiskunnalliset konformistiset paineet ymmärrettäviä.

Olisi syytä läpivalaista terminologiaan kuuluvaa tunneviestintää ja irrottaa yhteiskunnallinen käsite ja kirkon ja uskontojen kielipeliin kuulunut avio-etuliite. Edellisen eduskuntakäsittelyn aikaan presidentti Niinistö käytti painavan puheenvuoron, joka tulisi tutkia tarkoin. Rekisteröidyn parisuhteen käsite voisi olla parisuhde-elämää säätelevä perusta. Kirkollinen ja uskontojen rituaaliperinteeseen liittyvä kulttuuri avio-sanastoineen tulisi saada erillisen aseman, sen mukana arvovallan ja kirkollisen kulttuurisen sisällön.

Lue lisääParisuhteen uusi tarkastelukulma ja vihkikaava

AY-kielenkäyttö ja retorinen vedätys

Kielenkäyttö on politiikassa ymmärrettävä työkalu, mutta syksyllä 2015 retorinen vedätys on ollut hävettävää. Esimerkkeinä puheet pakkolaeista sekä väitteet siitä, että hallitus on yksipuolisesti asettunut työnantajan kelkkaan. Pakkolaki termi on ideologisesti värittynyttä sumutusta. Lainsäädäntö on vapauksia rajoittavaa ja luo pakkoja. AKT kariutti sopimusmallin ja hallitus joutui etsimään vaihtoehtoja kriisiajan ratkaisuksi. Se, miten työväen vastuulliset johtajat maiskuttelivat vastoin parempaa tietoaan pakkolaki-puhetta joukkojensa kiihottamiseksi, on halpamaista ja epäisänmaallista.

Arvostamani talousasiantuntijat, mm Korkman ja Sailas ovat huomauttaneet isommasta kuviosta. Euroon liittyessämme Suomi luopui keskeisestä valuutan arvon muodostamasta joustomekanismista. Tämän tilalle olisi tarvittu muita sopeutuksen tapoja, tärkeimpänä joustot työehdoissa ja palkan muodostuksessa eli paikallisen sopimisen laaja käyttöönotto. Tätä ei tehty ja virhe on nyt Suomen yllä.

Lue lisääAY-kielenkäyttö ja retorinen vedätys